PÄIVÄKIRJA

Tuskasta hurmokseen-tuskasoturin fribapäiväkirja

Se oli joskus 2017 vuoden kieppeillä kun ensimmäistä fribakiessiä kiersin ja oikeastaan vaikka tekeminen oli aloittelijalla vähän mitä sattuu niin lajiin olin heti aivan myyty, tätä mä haluan jatkaa ja opetella heittämään. Frisbeekierroksella kun koet tarvittaessa kaiken mahdollisen, liikunnan riemun, onnistumisen ilon ja epäonnistumisien aiheuttaman armottoman suuttumuksen ja mikä parasta välillä on mahdollisuus nauttia mahtavasta seurasta. Lajissa myös riittää paljon opeteltavaa ja helposti voi sanoa että valmista heittäjää sinusta ei tule koskaan, varsinkaan jos olet lajin setämies iässä aloittanut Oma olemus radalla on vähän kuin Kaikkonen tanssiparketilla eli rautakankikin olisi jäykkyydestämme kateellinen, mutta niin vain on ns. babysteps kehitystä tapahtunut ja nykyään voikin sanoa, että vaikka enemmän opittavaa kuin on opittu niin kyllä kierrokselta saa tasaisin väliajoin myös onnistumisen tunteita. Varmasti kuitenkin se ensimmäinen asia jonka vuoksi radalle tulee ulkoilemaan lähdettyä on huono seura ja liikunnan riemu.

Tänne olisi tarkoitus tasaisin väliajoin kirjoittaa tuntemuksia mitä laji aiheuttaa ja varsinkin päivittää tuntemuksia kun on jokin rata/kierros tullut heitettyä tai kun isoja kisoja on käynnissä kotimaassa ja maailmalla. Kirjoittaja ei ole ammattilainen kuin korkeintaan huonossa huumorissa, mutta toivottavasti innostus lajiin välittyisi edes jollakin tasolla kirjoituksista.

Tuskailemisiin

-Marco


3.1.2022

Uusivuosi ja uudet kujeet

No niin, ensimmäinen arkipäivä vuotta 2022 alkaa olemaan takanapäin ja ajattelin vähän ajatuksia kirjoitella ylös. Joulukin oli ja meni ja tulihan sieltä myös näin frisbeen merkeissäkin jotakin pukinkonttiin. Kauan hehkutettu Discmanian mysteeripoksihan sieltä paketista kuoriutui. Se kuinka se pakettiin asti saatiin onkin sitten yhdenlainen joulunihme. Sen verran rapsakkaasti ne loppuun myytiin ja allekirjoittanut oli n.5min myöhässä (onneksi valveutunut ystäväni oli hereillä) muuten olisi laatikko jäänyt ostamatta. Oikeastaan se mikä askarruttaa tällä hetkellä lajin suhteen on kyllä tuo kiekkojen saatavuus ja varmastikin koronapandemialla on asian kanssa vaikutusta kuten räjähtävällä harrastelijamäärällä mutta kyllä tuntuu kiekon ostaminen jotenkin happamalta tällä hetkellä kun jo muutaman minuutin nukahtamisella olet auttamattomasti myöhässä kiekonostamisen suhteen. Itse olen ollut vankkumaton ”yhden” merkin käyttäjä mutta kyllä saatavuusongelmat on alkanut kallistaa harrastusta siihen suuntaan että heitetään sillä mitä kaupasta saadaan. No ehkä tähänkin asiaan jossakin vaiheessa on parannusta tulossa.

Itse heittäminen on ollut jo oikeastaan monta viikkoa tauolla ensin kovien pakkasten vuoksi ja osin vain ihan henkisen tauon vuoksi joten nyt alkaakin taasen sopivassa suhteessa nousemaan pintaan kova palo päästä heittämään ”rispiitä” ja kasvavan nälän huomaakin myös siitä kun alkaa ulkomaisilta sivustoilta etsimään ja selailemaan kilpailukalentereita ja osallistujalistoja suomalaisosanottajien kartoittamiseksi. Toivonkin että Suomalaisia saataisiin maailman kovimpiin kisoihin ihan säännöllisesti kilpailemaan ja myös siellä menestymään.


25.1.2022

Eurooppa vai USA

Nyt kun ilmoittautumiset kilpailuihin ovat olleet jo jonkin aikaa käynnissä niin on ollut mukava huomata että  varsinkin kevään osalta Yhdysvaltojen isoihin kilpailuihin on ollut täältä kylmästä pohjolasta ilahduttavan iso määrä rekisteröinyt itsensä mukaan. Nimilistoja selailtuani olen laittanut merkille että tänä vuona lähes kaikki Suomen pro-pelaajiksi tituleeratut on ainakin johonkin Pohjois-Amerikan kilpailuun itsensä ilmoittanut. Tämä onkin mielestäni jo pelaajan itsensä kannalta suhteellisen tärkeää jos frisbeegolfissa meinaat itsestäsi ns. isoa nimeä tehdä, vaatii se mielestäni kyllä pärjäämistä jenkeissä se vaan on niin.


8.2.2022

Kesä ja kärpäset

Tässä slogan joka ensimmäisenä tunkee mieleen kun katselee ikkunasta vaakatasossa tippuvaa räntäsadetta. Ja vaikka talvesta diggaankin niin jo sais riittää, nimittäin lumi, jää ja talvi ylipäätään. Tajuttomasti tekee mieli mennä kiertämään joku rata mutta sen verran tällä hetkellä esim. tiipaikat jään ja lumen peitossa ettei tällainen setämies viitsi paikkojaan mennä sinne rikkomaan joten ei auta kun odottaa että kevät sulattaa paikat mahdollisimman nopeasti pelattavaan kuntoon. Tuleekin mieleen että onko Suomessa rataa jossa vaikkapa tiipaikat on lämmitetty? Ainakaan heti ei tule mieleen ja olisko tässä hyvä ”pisnisidea” tulevaisuuteen jollekin taholle tehdä ns. talvipelattava rata jos olisi tiit sulat ja väylätkin vaikkapa osittain. Se olisi kova juttu se… Seuraavaan kertaan.


14.2.2022

Nikko ja Clash disc

Viime viikolla tapahtui kummia tallirintamalla kun saimme kuulla että itse Nikko Locastro ja uusi suomalainen kiekkovalmistaja Clash Disc ovat solmineet yhteistyösopimuksen vuodelle 2022. Tämä osoittaa selvästi että Clash discillä on aikomus tulla vakavasti otettavaksi kiekkomerkiksi ja sen tämä Locastron kanssa tehty diili osoittaa. On todella jännä nähdä miten tämä yhteistyö lähtee kulkemaan ja miten tulee vaikuttamaan CD:n vielä suhteellisen kapeaan lättytarjontaan noin niin kuin tuotekehityksellisessäkin mielessä. Itselleni oikeastaan merkki on tuttu muutaman suomalaisen fribaselostajan yuutuubi videolta joten otanta tämän osalta suhteellisen laiha vielä toistaiseksi. Kaikesta huolimatta toivomme hedelmällistä yhteistyötä Nikkolta ja CD:ltä vuodelle 2022!


23.2.2022

Las Vegas challenge 2022

Nyt se sitten alkaa! vuoden ensimmäinen iso kisa Yhdysvalloissa nimittäin. Helmikuun 24-27.2 heitellään Las Vegasissa ensimmäiset luulot pois (toivottavasti ei) Eurooppalaisilta. Kattaus on aikamoinen ja voikin sanoa että kaikki vähänkin kovat jenkkinimet kunnioittaa kisaa läsnäolollaan ja saavat kovan haasteen Euroopasta. Tässä kisassa on Norjan, Ruotsin ja Viron ykkösheittäjät jo isosti mukana. Ainut mikä hiukan latistaa Tuskasoturia on että Suomen kärki loistaa poissaolollaan vielä tässä kisassa ja vain Pajun Seppo avaa kautensa täällä. Paju ilmoittikin tässä taannoin että tämä kisa on kevätkauden ainoa jenkkilässä ja hän satsaa Euroopan kisoihin pääasiassa ja palaa vasta syksyllä jenkkeihin. Tämän jälkeen heitetään vielä Memorial 3-6 maaliskuuta ja isommin suomalaiset ovat sitten starttaamassa kauttaan kuukauden päästä Texasissa. Naisista mukana jo tänä viikonloppuna on sekä Henna Blomroos ja Eveliina Salonen. Palaan aiheeseen ensi viikolla kun tulokset ja muut  häpeninkit kisan tiimoilta on selvillä.


28.2.2022

Las Vegas challenge 2022 oli ja meni

No niin, kisa heitetty ja tulokset selvät. Voiton vei tällä kertaa tatuoitu partamonsteri Drew Gibson päässen tulokseen 39 alle ihannetuloksen. Voitto ei kuitenkaan tullut todellakaan helpolla sillä saman tuloksen ja täten sudareihin Gibsonin kanssa pääsi vasta 16-vuotia Gannon Bhur (tästä pojasta kuullaan vielä). Ratkaisu tuli sitten kolmannella uusintaväylällä Gibsonin hyväksi. Pajun Sepon kauden avaus meni mukiin menevästi ja ilman toisen kierroksen lievää herpaantumista olisi ollut mahdollisuudet 10 sakkiin mutta nyt sen vuoksi joutui jakamaan 8 muun heittäjän kanssa sijan 26 tuloksella -24. Tämä toki Sepon tuloskuntoon viimevuosiin peilaten oli varsin mainio startti kaudelle kuitenkin ja puttaamisen kanssakin oli jo parempaa nähtävissä. Naisten kisassa Eveliina Salonen aloitti kautensa neljännellä sijalla mikä varmaan on ihan ok kun kuitenkin kyse kauden ensimmäisestä kisasta, tästä on hyvä jatkaa.


24.3.2022

Kevättä rinnassa

Aivan ensimmäiseksi täytyy pyytää mahdollisilta lukijoilta anteeksi kun päivitysvälistä tuli näinkin pitkä, tarkoitus on kyllä ainakin kerran viikkoon saada jotakin mietteitä jaettua myös teillekin. Jatkossa saattaa myös tulla jotakin uutta liittyen päiväkirjaan, mutta siitä sitten enemmän kun asia on ajankohtainen. Tosiaan ollut päiväkirjan osalta hiukan hiljaista osin maailmanpoliittista myllerryksistä, mutta pääasiassa ”työkiireistä” johtuen mutta nyt palataan eetteriin uusin voimin.

Itsellä on kyllä fripailut jäänyt tosi vähiin tässä talvella niin reenaamisen (tosin eihän Tuskasoturi reenaa) kuin ihan radoilla kiertämisenkin suhteen. Nyt kun valo lisääntyy niin huomaa, että meikäläisen energiatasotkin alkaa selkeästi huutamaan, että kiessille on päästävä ja tähän täytyykin nyt alkaa vastaamaan parhaansa mukaan.

Yksi asia jonka olen ilolla laittanut mieleen on kiekkojen saatavuus. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikennäköistä signature yms. peruslättyä alkaa olemaan tarjolla merkiltä kuin merkiltä ja nyt jopa mattimyöhäisellä on mahdollisuus jokin uusi kiekko saada jopa ostettua ennen kuin sivustot ilmoittaa myyvänsä ”eioota” ja se on kyllä aivan pirun jees! Itse on tullut seurattua kyllä tosi tiiviisti noita USA:n kisoja jotka on nyt päässyt kunnolla vauhtiin ja jossa on jo Suomalaisiakin nähty useampi. Viimeisimpinä parissa viimeisessä kisassa on ollut mukana Mikael Häme ja Lauri Lehtinen, tosin vielä on mennyt kisat totutteluun tulosten osalta. Tuloksista täytyy sanoa, että aika samat naamat siellä tuntuu keikkuvan kuin mitä on tässä viimevuosina totuttu kärkikorteissa näkemään ja menestyäkseen noissa karkeloissa täytyy kyllä tasaisen hyvin heittää joka päivä kun tiille astelee. Toivotaankin, että nyt tulevana viikonloppuna heitettävä Texasin kilpailu tarjoaa jo tuttujen nimien lisäksi myös uusia kasvoja kärkikahinoihin (johon muuten osallistuu aikaisemmin mainittujen lisäksi mm. Mäkelän Väinöä, Anttilan Niklasta kuin Rättyän Nikoakin.) Joten odotuksetkin ehkä tässä totuttelun jälkeen nousee siltä osin, että saataisiin Suomestakin ainakin top10:een joku heittäjä.


29.3.2022

Kiekkokarnevaali

Tänään kun astuttiin erään urheilukaupan ovesta sisään tarkoituksena ostaa pojalleni uudet kengät, loksahti leuka välittömästi tuskasoturin karvaiseen rintaan. Jo aikaisemminkin puhuin tuosta kiekkojen hiljalleen parantuneesta saatavuudesta ja nyt todellakin oli näille puheille tullut myös katetta. Suoraan sisäänmeno-ovesta aukesi kyllä sellainen karkkikauppamainen näky mitä hetkeen ei ole ollut, että alta pois. Koko seinän kattava kiekkohylly ja vieläpä ihan täynnä erimerkkisiä kiekkoja ja joukossa useita malleja joita ei ole tahtonut saada muutamaan vuoteen mistään kuin lahjonnalla ja kiristämällä. No kuten kuvitella saattaa niin kengänosto unohtui siihen paikkaan ja pojan kanssa sännättiin hyllylle hypistelemään kiekkoja ja päivittelemään niin kuin aina, että nämä tarvitsisi kaikki nyt hankkia kun kerrankin on saatavilla. Tovin kiekkoja pyöriteltyämme onneksi sen verran järki (ja vaimo) muistuttivat syystä miksi oikeastaan kauppaan olimme tulleetkaan ja hammasta purren ja maltillisesti vain muutama kiekko mukana siirryttiin siitä kenkäosastolle.

Ja tosiaan viikonloppuna heitettiin Texas State Championship joka toimi monelle suomalaiselle kauden avauskisana. Tulokset tosin vielä jäi ehkä Niklas Anttilaa lukuun ottamatta (15:sta) odottamaan myöhempiä kisoja (ja aika monella suomalaisella puttireenejä) sen verran vaikean näköistä ja jopa yllättävänkin heikolta näytti poikien ja tyttöjen puttaaminen tuolla. Toki ensimmäinen kisa vasta, joten isommin voi ehkä analysoida/arvostella heittäjiä hiukan myöhemmin ja varsinkin kun muutamalla heittäjällä oli ylipäätänsä ensimmäinen kisa USA:ssa.  Voiton vei vähemmän yllättäen Ricky Wysocki (-29) joka lopulta löi viimeiseen päivään johdossa lähteneen Calvin Heimburgin (-28) yhdellä vaivaisella heitolla, joten tasaista tekemistä 3 päivän aikana molemmilta heittäjiltä. 


7.4.2022

Radalla vihdoinkin

Radalla vihdoinkin, voin ottaa iisimmin. Nyt seuraavat kaksi viikkoa, matkin ”Naantalin” Seppoo. Näin mukaillen JVG:n ja Raappanan biisiä Kran turismo, joka kuvastaa poikamaisia tunnelmia kun saavuimme legendaarisen Puolarmaarin radalle ns. avaamaan kautta kunnolla. Odotukset tietysti on valtavat, onhan talvi tullut reenattua lähinnä mentaalisesti erittäin hyvin ja edellytykset tuloskortin parannukseen on siis olemassa.

Välittömästi autosta ulos astuttua iskee aikaisemmilta kausilta tutuksi tullut epävarmuus takaraivoon kun kohtalainen pohjoistuuli vihmoo naamaan samalla lähes jäätäen tuskasoturin neandertalimaisen korkean otsalohkon. Takaluukusta bägiä napatessa alkaa niin sanotut meikäläisen tyynenkelin kiekot poistua laukusta sutjakkaaseen tahtiin ja jäljelle jää kaikki raskaimmat midarit ja putterit. Näillä ainakin väylällä pysyy, ajattelen. Täytyy kyllä sanoa että talvella heittäminen on kyllä aika eri laji verrattuna kesällä suoritettavaan, sen verran ylimääräisiä elementtejä fribaamiseen tulee lisää mm.  lumen ja jään vuoksi ja osa tiipaikoista oli vielä sen verran jäässä, että kiekkoa ei uskaltanut heittää kun korkeasta polviasennosta. No kierros meni miten meni mutta tärkeintä tuossa oli kuitenkin että huomasi miten tästä lajista oikeasti diggaa ja olosuhteet on usein kuitenkin suhteellisen sivuseikka. Ja hei jos ei muuta niin ainakin näin tuskaiselle setämiehelle tuo oli hyvä liikunta hetki raikkaassa ilmassa.


20.4.2022

Vauhti kiihtyy

On kyllä mahtavaa! Meinaan kun arska lyyraa ja fogelit sjungaa. Ihmiset alkaa liikkumaan ja fribaradoilla alkaa kuhisemaan kuin muurahaispesässä. Käytiin pääsiäisenä poitsun kanssa Nummelanharjulla kiskomassa kierros ja vaikka rata oli paikoin vielä erittäin luminen niin nastaa oli ja porukkaakin aika lailla. Oli tarkoitus aluksi käydä Laakspohjassa, mutta parkkikselle kurvatessa kävi jo selväksi että joku muu mesta täytyy etsiä pääsiäismaanantain kiessille, porukkaa oli jo aloitustiillä sellainen jono että heikompaa alkoi heti tuskastuttamaan. Yksi satavarma lähestyvän kevään/kesän merkki on myös lisääntyvät viikko ja muut kisat eri radoilla, hienoa! Ainut vaan että meikäläinen ei noista karkeloista hyödy muuten kun hermonsa menettäneenä. Se v….n määrä kun kurvaat radalle into piukeena ja olet unohtanut tsekata ettei radalla ole viikkokisaa tai muuta yleistä kilpailuhenkistä toimintaa.

Mutta joo kyllä helppo on ainakin sanoa että lajin suosio tuntuu kasvavan vain entisestään ja heittäjää on jo huhtikuussa kaikilla vähänkin sulana olevilla länteillä ihan ruuhkaksi asti, joten jo tämänkin vuoksi sitä toivoisi, että saataisiin tänne pääkaupunkiseudun kupeeseen edes muutama uusi rata jollakin aikataululla helpottamaan ruuhkia ja lisäämään vaihtoehtoja heittäjille. Uskallan väittää että friba lajina alkaa olemaan suhteellisen korkealla harrastajamäärien osalta ihan valtakunnallisestikin ja kuitenkin suhteellisen edullisena harrastaa helpottaa se monien kynnystä aloittaa liikkumista jo ihan senkin vuoksi. On siis sääli että paikoin radoilla alkaa varsinkin tässä pääkaupunkiseudulla olemaan ajoittain niin kova ruuhka että se käännyttää pahimmallaan heittäjiä jo veks ja varsinkin heitä kellä ei välttämättä ole mahdollista lähteä extempore vaikkapa Tammisaareen heittämään.


3.5.2022

Sanoista tekoihin ja sen vaikeus

Mikähän siinä on kun aina kun harjoittelet tai teet muuta reeniä fribaamiseen liittyen ilman kiekkoa niin homma tuntuu luistavan mutta auta armias kun nappaat kiekon mukaan niin kaikki murenee. Ei pysy asento ei saa tukijalkaa lähellekkään saatika muuten saisi kiekkoa lentämään mihinkään tai oikeaan suuntaan. Kaiken kukkaraksi se  vähäinenkin rentous mitä ehkä tästä ruodosta on löydettävissä katoaa kun se kuuluisa p….u saharaan. Toinen ihmeellinen asia on kun heität esim. kentällä missä ei ole mitään esteitä niin tuntuu että kiekon saa suhteellisen suoraan lähtemään mutta laitappa siihen joku pienikin este niin johan lähtee kiekko minne sattuu, uskomatonta ja ainakin itselle ihan pirunmoinen ongelma. Saman minkä huomaa tosi usein on että kiessi saattaa lähteä ihan mallikkaasti liikkeelle mutta kyllä tuollaisen tasaisen kierroksen heittäminen on meikälaiselle ainakin työn ja TUSKAN takana. Asiaa ei todellakaan helpota myöskään se että kun katsot kuinka vaahtosammuttimen kokoiset alakoululaiset heittävät rennolla kädellä monta metriä pidemmälle kuin itse ja ajaudut apinanraivolla heittämään pelkällä kädellä lapaluut rusahdellen ja vieläpä hyvin todennäköisesti lähimpään puuhun tai ulos väylältä OB:hen tai muuhun mahdottomaan paikkaan jatkaa tuloksellisesti hyvää väylää. On tää tuskaista. jatketaan harjoituksia.


19.5.2022

Masentaa

Mikähän siinä on kun ahdistaa jatkuvasti tunne siitä ettei pääse heittämään tarpeeksi frisbeetä. Omalta osalta toki työtkin haittaa rajusti harrastuksia mutta silti. Tälläkin hetkellä todennäköisesti katson kaihoisasti ulos duunin ikkunasta ja mietin miltä tuntuisi kiertää esim. skogbytä (sivustolta löytyy juttua radasta) ja vaikka tulos todennäköisesti olisi juurikin Tuskasoturille tavanomainen eli rajusti plussalla niin ei midn väliä tiille olis päästävä. Onkohan normaalia että koko ajan on tunne ettei kerkeä riittävästi pelaamaan? vai onko tämä vain lajiin hurahtaneen haihattelua? En tiedä, mutta ärsyttää kyllä suunnattomasti. Entä pyöriikö samoja ajatuksia muilla? Omalta osalta viimeaikoina on friban suhteen tullut tutummaksi jenkkitoureen seuraaminen ja lähinnä suomalaisten otteet siellä. On ollut hauska huomata miten erilaisia nuo pro-pelaajien ongelmat on vs Tuskasoturi kun kuuntelee miten ei putti uppoa tms. 170m alkaa olemaan pituuden suhteen paperia monella heittäjällä, mutta ei sekään näemmä aina takaa että leiskan saa heitettyä reilusti miinukselle. Toista se on Tuskasoturilla, jos saa satasen rikki niin se vähintään kaipaa nilkoille jäitä tai aiheuttaa käteen tenniskyynärpään kaltaisia oireita. Tästäkin on omakohtaisia kokemuksia kun olimme tässä taannoin Tuskasotureiden bagtag kierroksella niin ainoastaan kissaeläimeen verrattava ääretön notkeus pelasti nilkan pahemmalta vammalta, toki aiheuttaen tuskaveljelleni pahan säikähtämisen kun yli 100kg pelkkää reenaamatonta lihaa lösähti pitkin pituutta jalan livettyä tiiltä heiton yhteydessä.


1.6.2022

Radat joita haikailet

Tällä kertaa mielessä pyörii ajatuksena, että mitä ratoja haluisin ehdottomasti käydä heittämässä. No niitä tietysti on aika järkyttävä määrä jo ihan suomessakin mutta ehkä jos tässä niistä vaikka nimeäisin top 5 niin päästään keskustelussa alkuun.

  1. Heinola (kyllä! toistaiseksi kiertämättä)
  2. Nokia
  3. Pikkarla Oulu
  4. Vesalan monttu Jkl
  5. Lauste

Tässä siis ihan pintaraapaisu ja nämä siis nyt listankärkeen valitsin, osin legentaarisuuden ja osin mielenkiinnosta. Mutta listan kärjessä voisi omalta osalta olla vaikka kuinka monta muutakin rataa. Heinola listalla ihan sen takia että monien mielestä Suomen ykkösbaana tällä hetkellä ja vaikka ”käsi” ei tuolla riitäkään (eikä muissakaan) niin kyllä se kiertämässä täytyy käydä ihan ehdottomasti. Nokia upea rata myöskin ja siellä kuitenkin pelataan European Open tänä vuonna niin pitäisihän sitä tietää miten paljon paremmin Proäijät sen kiertää verrattuna tuskailevaan soturiin. Muut muuten vaan somesta ja muustakin tuttuja hienoja ratoja jotka on ihan pakko päästä joskus heittämään. Tällaista sitä miettii välillä kun frisbee on vain niin iso osa omaa harrastamista tällä hetkellä niin josset ole missään kiertämässä niin ajatuksissa laji kuitenkin on kyllä lähes tauotta. Ja asiaan liittyy paljon muutakin mitä tulee puntaroitua, varsinkin nyt kun esim. kiekkoja on saatavilla ihan erilailla kun vaikkapa viime kesänä. Lähinnä tulee funtsittua että pitääkö tuokin kiekko ostaa jne. ja tämä välillä jopa ärsyttää kun tietenkin haluisi kaikki ostaa.


15.6.2022

Kiihdytysajot fribakierroksella

Mikähän siinä on kun allekirjoittaneen hermojärjestelmä ei meinaa millään kestää yhtä täyttä kierosta ilman että ottaa kierroksia nollasta sataan ihan nanosekunnissa. Jopa nykyiset sähköautot olisivat ajoittain kateellisia kiihtyvyyden nopeudesta kun kyse on meikäläinen ja huono avausheitto. Lajissa pitäisi olla kyse tämän ikäiselle tuskailijalle ainakin puoliksi liikuntamuodosta ja  luonnosta nauttimisesta, niin kuin se tietysti onkin mutta sen verran kilpailuhenkisyys puskee joka kerta että epäonnistuneen suorituksen jälkeen meinaa hermo mennä huonoon happeen. Ja hauskaahan tässä on se että sitten yksikin onnistunut draivi tai putti pyyhkii kaikki aikaisemmat raivonpurkaukset pois päiväjärjestyksestä tosin meikäläisen tapauksessa odottaen uuden huonon suorituksen aiheuttamaa uutta hermoromahdusta. On tosi mielenkiintoista kuinka monta kertaa kiessin aikana vaihtuu tunnelmat lähes raivosta euforiaan. Olen miettinyt asiaa aika paljon ja tullut lopputulokseen että laji on itselle tällä hetkellä niin tärkeä että epäonnistuminen suorituksessa aiheuttaa aina jonkinnäköisen pettymyksen itseensä. Ja edelleen, vaikka kiessit yleensä menee miten sattuu ja tunteet laidasta laitaan niin silti joka kerta on pirun mahtava fiilis kierroksen jälkeen ja seuraavaa kertaa ja mahdollisuutta pelata paremmin odottaa taas malttamattomana. Ja hei, onneksi kaverin onnistumisesta pystyy kuitenkin nauttimaan ja olemaan onnellinen vaikka oma peli sujuu miten milloinkin. Rauhallisia pelejä kaikille.


18.7.2022

Koronaa ja keskinkertaisia kiessejä

No niin ei se säästänyt tuskaista soturiakaan, korona meinaa. Lähes puoltoista viikkoa menikin ettei fribaamisesta voinut kuin uneksia ja päiväkirjaan olisi tullut sen verran psykedeelistä tekstiä että oli parempi vain toipua kunnolla kondikseen. Nyt ollaankin taas päästy muutamalle rundille ja aaettä maistuu kyllä! Vaikka Tuskasoturi ei missään maratoonikunnossa aivan ollut ennen tautiakaan niin nyt oli kyllä ekalla kiessillä koronan jälkeen harvinaisen hapokasta tekemistä, mutta kyllä se siitä lähtee taasen pikkuhiljaa. Heittäminen ei ole ennenkään ollu välttämättä mitään pro-tasoa mutta kyllä tauko on taas palauttanut muistiin kuinka vaikeasta lajista kuitenkin tuloksentekemisen suhteen on kysymys, aivan karmeata heittämistä kauttaaltaan. Mutta niin kuin aina ennenkin laji on itselleni sen verta tärkeä että jo yksikin onnistunut väylä jaksaa kannatella taas pitkään ja pyyhkii yleensä armottoman v….n pois mielestä joksikin aikaa. Se on kyllä tässä lajissa se suola.


1.8.2022

Ratabongausta Suomen kesässä ja European oppenia

On tää hieno maa, meinaa fribaajan kannalta ja varsinkin jos näin Uudellamaalla asustelevalle ajaminen hieman kauemmaksikin pelaamaan ei ole ongelma. Suomessa on isomäärä upeita fribaratoja kaiken tasoisten tuskailijoiden tarpeisiin. On upeaa kangasmetsä/hiekkakuoppapohjaista vaihtoehtoa, metsäleiskoista puhumattakaan. Ainoa mikä ahdistaa on se ettei noita kaikkia kerkeä millään kiertämään kesässä tai kahdessakaan. Täytyy tässä yhteydessä myös samalla mainita että kyllä tänne pääkaupunki seudulle kaivattaisiin kipeästi uusia ratoja kun tahtoo monesti olla ettei sinne sekaan nykyään tahdo mahtua valtavien pelaajamassojen johdosta ollenkaan tai aikaa pitäisi varata aina vähintään tuplat siihen mitä fribakiessin kiertämiseen yleensä saa aikaa kulumaan. Ahkerasta kiertämisestä huolimatta täytyy kyllä sanoa että tuskasoturin tuloskortissa tämä runsas pelaaminen ei tahdo näkyä kyllä millään, mutta ehkäpä joskus vielä…

Ja tosiaan, meinasi melkein unohtua Europen Open meinaa. Tuli lomilla käytyä finaalipäivä tiiraamassa ja täytyy kyllä sanoa, että oli ison urheilujuhlan tuntua ja maailmantähtien näkeminen livenä veti tällaisen lähes 50v tuskasoturinkin lapsenomaisen innostuksen valtaan, kaikkinensa upean oloinen tapahtuma rispii intoilijan näkökulmasta.


12.8.2022

Fundraiseria ovista ja vähän ikkunoistakin

Jos vielä vaikkapa puolivuotta sitten oli jonkinasteisia ongelmia saada vaikkapa ihan peruskiekkoa ostettua niin kyllä nyt eletään taasen ihan eri maailmassa. Peruslätää löytyy nyt  melkein joka marketistakin ja ostopäätöstä ei tarvitse edes sillä hetkellä tehdä kun ei ole pelkoa siitä ettei kiekkoa kohta saisi mistään. Mutta mikä tässä itselle aiheuttaa runsastakin päänvaivaa on erilaisten spessu- / fundraiser kiekkojen tupsahtelu lähes päivittäin eri myyntikanavissa esiin koska jokainenhan tekisi mieli bägiin hankkia vaikka mitään tarvetta ei niille olisikaan. Edes se tosiasia että yrittää itselleen kertoa etteivät ne bägiin mahdu auta kun samassa muistutat että varastoonhan kyllä mahtuu. Siinä mielessä fribakiekot aiheuttavat ainakin itselleni jonkinasteista addiktoitumista ja tässä alkaakin kohta tarvitsemaan jonkun asteista vieroitushoitoa, miten se sitten ikinä kiekkojen kohdalla toteutettaisiinkaan.


2 thoughts on “PÄIVÄKIRJA

Add yours

  1. Moro Markku
    Kiitos kommentista. Toki pyrin kirjoittelemaan tänne mahdollisimman säännöllisesti vaikkakaan kyse ei ole mistään teinin päiväkirjasta johon kirjoitellaan monta kertaa päivässä ja jokaisesta mahdollisesta käänteestä. Hienoa on myöskin se että näitä fiiliksiä löytyy myös muilta. Mukavaa friban täytteistä kesää

    t. Marco

    Tykkää

  2. Mun mielestä saisit kirjoitella useamminkin tälle palstalle. On ollut kiva lueskella vähän samoista fiiliksistä mitä on itelläkin ollut friban suhteen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑