EXTRA tarkoittaa sitä, että joku yksityinen tai yritys on halunnut omalta osaltaan tarjota laajemman Frisbeekokemuksen suosikkiradastaan. Lahjonnan kohteena oleva Tuskasoturi tarjoaa näiden EXTRA ratojen osalta normaaleihin rataesittelyihin verrattuna: Rataesittely kokonaisuudessaan väylä kerrallaan alusta loppuun Laaja kattaus värivalokuvia väyliltä ja useista eri kohdista Tekstit on tuotettu myös äänikirjamuotoon eli niistä on mahdollisuus nauttia myös kuunnellen Jos... Continue Reading →

Raatteen portin kautta tehty aamuinen tutustumismatka antaa aavistuksen erilaisen lähtökohdan kierrokselle kun alkulämmittely tuleekin suoritettua lähinnä ajatuksista huolta pitävillä lihaksilla eikä muulle fyysiselle toiminnalle oikein tunnu löytyvän tilaa. Jumppanauha kädessä pyörittelen kuitenkin suurimpia kolhuja auki kauniin järvimaiseman kiitäessä ikkunoiden ohi. Huutelen kuljettajalle muistutuksia vielä ohjeiden seuraamisesta edellisen radan sekoilun johdosta. Päätieltä kääntyessä suupielet vääntyvät jälleen... Continue Reading →

Kirkkonummen Volsin rataa kiertäneenä lähestyn pelonsekaisin tuntein uutta ratakokonaisuutta Kantvikin metsiin. Tuntuu olevan valloillaan trendi jonka mukaan radat muutetaan koko ajan entistä haastavimmiksi ja vaikeammiksi joten ajatus uudesta 9-väyläisestä saa kokeneen Tuskasoturin pakkaamaan mukaan reppuun muutaman niitäkin kiekkoja joiden olemassa olosta ei kierroksen jälkeen välttämättä ole takeita. Käännän jonkin tyyppisen liikuntapuiston jälkeen vasemmalle mäkeä ylöspäin... Continue Reading →

Sammatti sijaintinsa puolesta ei herätä allekirjoittaneessa ensimmäisellä kerralla oikeastaan mitään tuntemuksia. Muistikuvat samannimiseen paikkaan liittyvät Jyrki Sukulan Keittiöt Kuntoon -ohjelmaan ja Tuuheikkoon, jonka hatarasti muistan sijainneen Sammatissa. Kyseinen karvapallo oli ainakin silloin vielä ravintola ja uusia asiakkaita toivottiin saapuvaksi uusitun menun kautta. Nyt ravintolan paikkaa korvaa 2019 avattu rata ja keittiöohjeita antaa ylimielisyydestään tunnettu Tuskasoturi.... Continue Reading →

Pohtiessani edelleen mikä mahtaa olla tuo äsken nähty Kenkävero ja mikä on sen vaikutus suomalaisten kävelykenkien uushankintahintaan huomaankin, että olemme kääntyneet jonkinsorttisen teollisuusalueen kulmille. Matka jatkuu eteenpäin loivaa mäkeä pitkin ylöspäin ja karttasovellus huutaa juuri sopivasti kun parkkipaikan vieressä silmiini osuu infotaulu frisbeegolfin ystäville. Ratakartan tarkastelun perusteella tarjolla on kaksi vaihtoehtoa eli Ama-puoli ja sitten... Continue Reading →

Suomalainen maalaismaisema vilisee auton sivuikkunasta kun nojaan pääni lasia vasten. Pelkääjän paikan hyviä puolia on se, että aina halutessaan voi hetkeksi ummistaa myös silmät. Kahvihammasta kolottaa jo aavistuksen sillä edellisestä pysähdyksestä on ehtinyt kulua jo tovi ja ajatus herkullisesta possumunkista kyytipojaksi saa suupielet hymyn lisäksi vastaanottamaan lipovaa kieltä. Vasemmalle avautuu järvimaisema ja hyvin hoidettu nurmikkoalue... Continue Reading →

EXTRA tarkoittaa sitä, että joku yksityinen tai yritys on halunnut omalta osaltaan tarjota laajemman Frisbeekokemuksen suosikkiradastaan. Lahjonnan kohteena oleva Tuskasoturi tarjoaa näiden EXTRA ratojen osalta normaaleihin rataesittelyihin verrattuna: Rataesittely kokonaisuudessaan väylä kerrallaan alusta loppuunLaaja kattaus värivalokuvia väyliltä ja useista eri kohdistaTekstit on tuotettu myös äänikirjamuotoon eli niistä on mahdollisuus nauttia myös kuunnellen Jos mielessäsi on... Continue Reading →

Oikealla puolella minua tervehtii Västerbyn B-radan yksinäinen kori nurkassa kun painan kulkupelini renkaita kohti Hangon tietä eteenpäin kevätauringon helliessä ulkona liikkujia. Käännän hetken kuluttua tuttuun tapaan keulan Dagmarin puiston kautta kulkevalle tielle sillä jotenkin olen vain tottunut tätä kautta tänne ajamaan. Junaradan ylityksen jälkeen keho alkaa selkeästi jo heräilemään ja tunnistamaan, että kohta oltaisiin perillä.... Continue Reading →

Olen pakannut matkaan saamieni ohjeiden mukaan muovisen lasten lapion ja ämpärin. Tarjolla olisi kuuleman mukaan hiekkaa sen verran, että sitä riittäisi jopa leikkeihin saakka. Rata löytyy helposti ohjeita seuraten ja parkkipaikka sijaitsee kehätien varressa levikkeellä minne on tarkoitus nähtävästi laittaa menopelit sen mukaiseen järjestykseen minkä hintalappu määrää ja löydämmekin heti oman paikan - "Tuolla kauempana... Continue Reading →

Yksi myöhäisen kesän kauneimmista päivistä alkaa olla lähestymässä puoliväliään kun Karigasniemen kautta kulkevan Tenojoen viertä kulkevan ajonautinnon jälkeen on alkanut kuumeinen etsintä muovikiekkojen heittämiseen. Rikospaikkana on Suomen pohjoisin frisbeegolfradan tarjoama Utsjoki ja sen auringon paisteella koristellut henkeä salpaavan kauniit maisemat. Kun on kolmatta kertaa ajeltu ohjeiden mukainen reitti eli kierretty rinkiä ympäri niin rohkenen pysähtyä... Continue Reading →

Ahvenanmaasta puhuttaessa valokuvat frisbeegolfista löytyvät aina pääsääntöisesti otettuina Soltunan tai Kastelholman kenttien ympäristöistä. Aikuiseen makuun voi löytyä aineistoa toki myös Stallhagenin ykköstiiltä tai kymppiväylän terassilta. Tarjolla on muitakin Rispiiimiehelle sopivia vapaa-ajan käyttöaikaa lyhentäviä kohteita joista yhtenä käymisen arvoisena on ehdottomasti Manner-Ahvenanmaalla sijaitseva Svinö. Lumparlandin puolella majapaikkaansa pitävä 9-väyläinen kokonaisuus löytyy n. 25 kilometrin päästä Maarianhaminasta... Continue Reading →

Mikä voisikaan olla mukavampi tapa viettää arvokasta vapaa-aikaa kuin syöksyä itselleen ylipitkän ratakokonaisuuden kimppuun nauttien samalla ajoittain jopa myrskyksi äityneestä reippaasta tuulen vireestä. Ratasuunnittelijan neronleimauksen johdosta kosteaa paitaa saa täällä kantaa päällään heti kakkosväylästä lukien aina viimeiseen heittoon saakka kipuamalla edestakaisin ylös ja alas tunturin rinnettä samalla etsien epätoivoisesti tuulen mukana ilmoille holtittomasti päästetyn puristemuovin... Continue Reading →

Vielä viimeinen käännös autolla oikealle ja pikitie muuttuu pikkuhiljaa sorapohjaiseen ratkaisuun ja matka jatkuu hitaan varmasti ylämäkeen tehden muutaman mutkan vain pitääkseen matkustajat vieläkin paremmin pihdeissään jännityksen osalta. Viimein eteen alkaa hahmottua punaisia rakennuksia ja puulinja väistyy kuin kuninkaan edestä ja henkeäsalpaava maisema Ahvenanmerelle aukeaa pohjoistuulen puhaltaessa. Ryntään autosta kuin pikkupoika ja juoksen ilman sen... Continue Reading →

Kun puhutaan Etelä-Suomen hienoimmista paikoista harrastaa Rispiigolfia niin tätä kaunokaista ei voi jättää laskuista pois. Tarjolla on aloittelijoille ja lajiin tutustujille oma 9-osainen kokonaisuus "J" minkä väylät ovat oikeasti lyhyitä mutta kuitenkin antavat selkeän kuvan frisbeegolfista kulkien osin samoja väyliä pitkin kuin muut alueen radatkin. Ja sitten on vähän enemmän pelanneille A- ja B-rata joista... Continue Reading →

Tätä olenkin jo odottanut kuin supikoira auton alle jäämistä. Etukäteen on jo tiedossa että tämä Ylläksen rata on haastava ihan kokeneellekin pelaajalle, mutta mitä se mahtaakaan tarjota urhoolliselle Tuskasoturille. Parkkipaikka on yhdistetty näppärästi ykkösväylän ja lämppärikorin yhteyteen - "toi 18 väylän korikin näyttää olevan aika lähellä autoja". Kaikki ympärillä näyttää juuri niin upealta kuin olin... Continue Reading →

Nuorisoryhmä kiilaa mopoautollaan suoraan eteeni ja takapenkillä matkustavat kaikki kuusi lapsenkasvoa vilkuttaa kiivaasti kuin voiton merkiksi. Käännän autoni parkkipaikan viimeiselle vapaalle paikalle ja hymyilen takaisin. Touche! Ykköstiillä on muutama ryhmä jo odottamassa malttamattomasti omaa lähtövuoroaan ja kiltisti laahustan jonon perälle kuin kouluruokaa odottamaan. Vuonna 2021 tehdyt muutokset ovat varmasti lisänneet entisestään radan suosiota ja jatkossa... Continue Reading →

Tunnelma parkkipaikalla on kuin ruuhka-aikaan jouluna tai hulluilla päivillä parhaimmillaan. Autoja tulee kuin liukuhihnalta ja kokeneimmat ryntäävätkin autosta reppu sylissään jo ennen kuin nelipyöräinen on saatu edes ruutuun saakka. Tarkoitus on nähtävästi joko juosten tai reipasta kävelyä toteuttaen kiiruhtaa ykköstiin läheisyyteen odottamaan omaa vuoroa jonon hännille. Oi kuinka mukavalta tuntuukin pohjoistuulen vihmoessa kasvoja katsella muiden... Continue Reading →

2022 Muutoksen tuulet puhaltavat Inkoossa ja edelleen positiiviseen suuntaan! Kaudelle 2022 on jokainen heittopaikka saanut alustakseen todella tukevat ja kerrankin riittävän isot heittomatot missä Tuskasoturikin kykenee nauttimaan heittämisestä pelkäämättä putoamista ja siitä aiheutuvia vammoja. Muutokset väylien osalta on maininnan arvoisesti kohdistettava numerolle viisi missä heittopaikka on tuotu pururadan toiselle puolelle eli rinteeseen ja samalla koria... Continue Reading →

Riihimäki on viriili ja aktiivinen Etelä-Suomen kasvukeskus, joka tunnetaan niin Pekka Vasalan ja Ragnar Granitin kotipitäjänä kuin suositusta metsästysmuseostaan unohtamatta Riutan Frisbeegolfkeskusta. Tänään tutustutaan jälkimmäiseen ja sen tarjoamiin palveluihin. Moottoritieltä on vain kevyt henkäys ja saavutaankin jo ulkoilualueen parkkipaikalle missä Rispiigolfharrastajan ottaa vastaan jykevä opastaulu ja aavistuksen ehkäpä jopa ränsistyneen näköinen ulkoasu. Ensimmäinen väylä toivottaa... Continue Reading →

Suurin odotuksin syöksyn parkkipaikalta kohti ensimmäistä tiiboksia. Oi kuinka ajatukset tunturimaiseman valloituksesta hyvin suunnitellun radan haasteista nauttien saakaan Tuskasoturin suupielet hymyä muistuttavaan asentoon. Ensimmäisellä heittopaikalla minua odottaakin totaalisen uusi tilanne frisbeegolfin parissa. Nyt pitäisi siis osata päättää heittääkö kiekkonsa mieluummin lumitykin kautta kohti koria vai rohkenisiko kokeilla uudenkarhean kauhakuormaajan kestävyyttä kiekon liitäessä kohti tuulilasia. Taustalla... Continue Reading →

Iloinen mieli on täytetty Ahvenanmaan pannukakulla, Kastelholman linnan aavistuksen pitkähköllä opastetulla kierroksella, ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseolla. Näistä jäin kaipaamaan vadelmahilloa luumuhillon sijaan, suomenkielistä esitystä norjankielisen änkytyksen tilalle ja mainintaa siitä, että ulkokäymälä oli koristetarkoituksessa pihalla. Sydän valmiina ottamaan vastaan kaikkia uusia kokemuksia päätän kaivaa ykkösväylälle käteen midarin ja heittää rohkeasti pirkon korttiin. Poikkeuksellisen viihtyisässä miljöössä... Continue Reading →

Odotukset on pilvissä tätä vuonna 2021 avattua rataa lähestyttäessä. Ajo-ohjeet on selkeät ja rata löytyy helposti myös etelän suunnistustaidottomuudesta kärsivien toimesta. Parkkipaikka on mukavasti heti opastetaulun vieressä ja samassa yhteydessä muutaman askeleen päässä on myös ykköstii toivottamassa uudet tulokkaat tervetulleeksi. Yritän epätoivoisesti silmäillä korin suuntaan nähdäkseni edes vilauksen siitä mihin tässä pitäisi lentäviä esineitä singota.... Continue Reading →

On omaan aikatauluun suhteutettuna todella aikainen aamu - peilikuvasta päätellen liian aikainen. Kuuleman mukaan Espoon Puolarmaariin pitää mennä aamuyöstä pelaamaan jos mielii ilman sen suurempia ruuhkia ja odottelua selviytyä kierroksesta. Olen pakannut bägiin paljon eri puttereita ja muutaman midarin sillä kertoman mukaan täällä neppaillaan eikä varsinaista heittoliikettä ole juuri tarvetta käyttää. Rata kuuluu kävijälaskureiden mukaan... Continue Reading →

Ykkösväylälle kävellessä on askellus ensikertaisella varsin lennokas. Kartan mukaan tarjolla on lyhyitä birkkuväyliä ja monet kirjoitukset somemaailmasta tukevat myös tätä joten odotettavissa on nopea kierros ja todella tyylikäs tuloskortti. Ykkösväylää ei tosiaan ole pituudella pilattu, mutta kukaan ei mainospuheissaan muistanut mainita noista puista mitään, jotka juuri sopivasti ovat ottamassa vastaan aavistuksen liikaa sisälinjaan heitettyjä kiekkoja.... Continue Reading →

Pikkuhiljaa valtavan kokoinen parkkipaikka saavuttaa meidät ja kohtuullisen ajomatkan päätteeksi voimme vain tuijottaa sanomatta sanaakaan ikkunoista ilmestyvää maisemaa - kevyt tunturituuli heilauttaa paljaita oksiaan kuin kutsuen luonnon omaan huvipuistoon viihtymään. Muutama muukin näyttää eksyneen tänne retkeilykeskukseen ja toinen toistaan upeammat ja paremmilla jousilla varustetut sähköavuisteiset Fatbiket painavat ohitse oikealta ja vasemmalta. Ihmiset rientävät kävelyreittejä pitkin... Continue Reading →

Istun laivan kannella tuulisuojien takana nauttien mallasjuomasta vilkuttaen samalla iloisesti Ruissalon laiturille kokoontuneelle eläkeläisryhmälle kun jo seuraavassa hetkessä huomaankin olevani jo perillä odottamassa autokannen avautumista. Meri-ilma tekee ihmeitä! Muutama kilometri eteenpäin läntistä rantaa pitkin ja saapuminen Gilbertin suosittelemaan Rispiihotelli -Sicadaan on tapahtunut. Jätän raskaiden laukkujen kantamisen ja huoneen valmistelut palvelusväelle ja itse ryntään suoraan tien... Continue Reading →

Kun lähtö on Hotellin kulmalta ja tarjolla on 18 väyläinen matka juuri mukavasti Tuskasoturin taidoille sopivalla radalla voisi rohkeat puhua jopa täydellisestä frisbeegolfpäivästä. Runsaan ja maittavan hotelliaamiaisen päätteeksi kahvin vielä pyrkiessä tekemään hissiliikettään ruokatorvessa olen ehtinyt jo vaihtaa peliä kunnioittaakseni sopivampaa juhlavaatetta ja raahannut itseni muutaman porrasaskelman päällä sijaitsevan ykköstiin matolle. Päällä on finaalipäivälle tarkoitettu... Continue Reading →

2022 Paljon hyvää on ehtinyt tapahtua edellisen käyntini jälkeen. Yleisilme tuntuu olevan siistitympi ja sitä korostaa mukavasti vaikkapa väylän 3 jälkeinen siirtymä uuden siltarakenteen kautta. Oma suosikkini on edelleen metsäosuus ja kaikesta näkee, että rata voi hyvin ja ihmiset viihtyvät. Itse tykkään, että rataa kuluu myös väylien reunoilta jolloin kiekkojen löytäminen on helpompaa ja sitä... Continue Reading →

Ja täällä sitä onkin aina odottamassa yllätys kun tänne saapuu, että kenen käsialalla tällä kertaa radalle tehdyt muutokset voidaan kirjoittaa. Oma suosikkini löytyy jostain vuoden 2020 paikkeilta kun keskelle väylää 18 oli tehty yli 90 asteen mutka joka keskellä tiheää metsää jatkui tiukkana pillinä korille väylän ollessa parhaimmillaankin vain muutaman metrin levyinen. Uskallan väittää että... Continue Reading →

Tänne tullessaan sitä ajattelee heittävänsä reilusti pakkaselle ja sormet verillä tulee kirjoiteltua jo pakolliset postaukset valmiiksi lumihietaleista, jääkaapeista ja muista mielikuvituksen huikeista tuotoksista. Par-tuloksen heittäminen lähes jokaiselle väylälle täällä on harrastepelaajallekin ihan arkipäivää, mutta todellisten birkkupaikkojen saalistaminen vaatiikin sitten jo aavistuksen osaamista. Ykkösväylästä selviydyttyä on tarjolla todellinen Tuska-Testeri eli tarkkaan pitäisi heittää ja rimpulakäden mittapuulla... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑